Teatterikorkeakoulun lehtori sai potkut kerrottuaan ayahuascaa hyödyntävistä rituaaliperinteistä

Helsingin sanomat kertoo ritualistisen teatterin kursseja teatterikorkeakoulussa opettaneen lehtori Eero-Tapio Vuori saaneen kuun alussa potkut työstään. Kyse on siitä, että kursseilla on kerrottu ayahuascaa hyödyntävistä rituaaliperinteistä, minkä seurauksena yksi oppilaista on tehnyt valituksen, jonka ytimessä on syytös oppilaiden kannustamisesta päihdyttävien aineiden käyttöön.

Julkisuuteen kerrotut syyt ovat antaneet syytä olettaa, että päätös on tehty hätiköiden ja tieteellisestä näkökulmasta ongelmallisin perustein. Jos syyt ovat muita kuin ne, joita on julkisuuteen kerrottu, tämäkin on avoimuuden ja tieteen vapauden näkökulmasta kyseenalaista; potkut antanut dekaani ei ole halunnut päätöstään julkisuudessa taustoittaa, joten tapausta on muun kuin sisäpiirin osalta jouduttu arvioimaan vajavaisen tiedon pohjalta.

Potkuista on nyt tehty 38 ihmisen allekirjoittama vetoomus, jossa vaaditaan potkujen perumista. Helsingin Sanomat kertoo artikkelissaan nähneensä irtisanomisperusteet.

Vaikka salaamisen taustalla olisi esimerkiksi sinänsä ymmärrettävä halu suojella valituksen tehnyttä oppilasta, salassapitäminen tekee käytännössä mahdottomaksi arvioida ratkaisun perusteita. Jutussa on väistämättä kysymys myös siitä, millaisia asioita tieteen kentällä saa tai ei saa tutkia. Jos opettajalla ei ole mahdollisuutta kertoa maailman ilmiöistä rehellisesti, miten oppilaiden voi olettaa muodostavan asioista omia käsityksiään tai tehdä vakavasti otettavaa tutkimusta?

Irtisanomispäätöksessä Vuoren on katsottu kannustaneen oppilaitaan päihdyttävien aineiden käyttöön. Vuori itse kiistää asian. Jos Vuori on kertonut asiasta monipuolisesti, myös riskejä käsitellen, hänen syyttämistään siitä, että hän on kurssillaan puhunut potentiaalisen riskialttiista toiminnasta, voisi verrata opettajan syyttämiseen siitä, että hän kertoisi oppilailleen rehellisesti vaikkapa vuorikiipeilystä, jääkiekosta tai mistä tahansa riskialttiista toiminnasta eri puolineen.

Kuten Helsingin Sanomien artikkelissa haastatellut asiantuntijat toteavat, rituaaleista kertominen ja tietyissä konteksteissa myös niihin osallistuminen on keskeinen osa monien tieteenalojen tutkimusperinnettä, eikä siten mikään erityisen kauhistelun peruste. On toki totta, että ayahuascarituaaliin liittyy Suomessa kiellettyjä yhdisteitä sisältäviä kasveja; voi vain toivoa, että potkut antanut dekaani (ja ylipäänsä jokainen aihepiiristä puuttellisen tiedon pohjalta vahvoja mielipiteitä muodostanut) perehtyy tapahtuneen myötä paremmin ayahuascaa koskevaan, laajaan tieteelliseen tutkimusaineistoon.

Kulttuuriantropologi Jari Ruotsalainen muistuttaa artikkelissa: ”On erityisen tärkeää, että vastuullista tutkimusta ja opetusta antavia henkilöitä ei tuomita pelkkien henkilökohtaisten tuntemusten, fiilisten ja suoranaisen ymmärtämättömyyden pohjalta. Se on oikeusmurha.”

Itä-Suomen yliopiston kulttuuriantropologian yliopistonlehtori, filosofian tohtori Taina Kinnunen puolestaan kiteyttää suunnan, johon emme halua kulkea: ”Pahimmillaan tällainen ilmapiiri johtaa siihen, että ei uskalleta tutkia vieraita kulttuureja ja niihin kuuluvia piirteitä, joita ei meillä pidetä hyväksyttävänä”.

Päivitys: Potkut peruttiin alle kuukautta myöhemmin.

--–-- - - - - - --–--

Viesti Psykedeeliuutisten ylläpitäjältä Henry Vistbackalta:

Jos haluat edistää psykedeeleihin liittyvää, laadukasta ja kiihkotonta tiedonvälitystä,

yksi keino siihen on tukea aihepiirin parissa tekemääni työtä joukkorahoitussivuni kautta. 

Lisätietoa tästä.

Kiitos!

--–-- - - - - - --–--