Miksei psilosybiiniä ole vielä hyväksytty lailliseksi lääkeaineeksi?

Nyt kun psykedeelejä hyödyntävä tutkimus on alkanut Suomessakin nousta valokeilaan, on syytä vastata erääseen usein esitettävään kysymykseen.

Monesti kuulee ihmeteltävän, miksi psilosybiiniä ei ole jo hyväksytty lailliseksi lääkeaineeksi, vaikka sen potentiaalista puhutaan niin paljon. Vastaus on se, että lääketieteen näkökulmasta sen tehoa ei ole vielä todistettu: ennen kuin potentiaalinen lääkeaine voidaan tuoda markkinoille, sen on läpikäytävä ihmiskoehenkilöillä kolmivaiheinen tutkimusprosessi, ja psilosybiinin osalta ollaan julkaistu vasta toisen vaiheen tutkimustuloksia.

Tutkimusprosessin ensimmäisessä vaiheessa yhdistettä annetaan terveille koehenkilöille, tarkoituksena selvittää sopivaa annostusta. Toisessa vaiheessa yhdistettä annetaan hieman ensimmäistä ryhmää suuremmalle määrälle ihmisiä tietyn sairauden hoitoon. Kolmannessa vaiheessa tutkitaan, toistuvatko toisen vaiheen tulokset aiempaa suuremmalla koehenkilöryhmällä. Kolmannessa vaiheessa tutkimusta myös toteutetaan aiempaa useammassa tutkimuskeskuksessa.

Tämän kolmevaiheisen prosessin tarkoituksena on erottaa jyvät akanoista: Monet lääkeaineet vaikuttavat tutkimuksen alkuvaiheessa lupaavilta, mutta läheskään kaikki niistä eivät lopulta pääse läpi kolmannen vaiheen tiukemmasta siivilästä. Ilman tätä prosessia lääketieteelliseen käyttöön päätyisi huomattavasti nykyistä enemmän sellaisia lääkeaineita, jotka eivät teekään sitä mitä pitäisi, tai osoittautuvat jopa haitallisiksi. Seurantaa jatketaan vielä lääkekäytön hyväksymisen jälkeenkin: neljännessä vaiheessa saadun lisänäytön pohjalta jo aiemmin hyväksyttyjä lääkkeitä voidaan tarvittaessa vetää pois markkinoilta.

Tähänastisissa psilosybiinitutkimuksissa tutkittavien määrä on ollut varsin pieni. Kolmanteen vaiheeseen edettäessä myös käytettyjä tutkimusmenetelmiä tiukennetaan. Tässä vaiheessa ei ole vielä syytä puhua siitä, että psilosybiinin tehoa olisi lääketieteellisessä mielessä todistettu. Pikemminkin voidaan sanoa, että olemassaoleva näyttö on lupaavaa, ja antaa selvät perusteet lisätutkimukselle. Lähivuodet näyttävät, miten psilosybiini pärjää tarkemmassa syynissä.

Mutta psilosybiiniähän tutkittiin jo viime vuosisadan puolivälissä. Miksi sen tehoa ei selvitetty perinpohjaisesti jo silloin?

Tosiasia on, että politiikka tuli tutkimuksen tielle. Päteviä tieteellisiä syitä tutkimusten lopettamiselle ei ollut. Onneksi olemme kuitenkin tämän asian suhteen tulossa järkiimme.

--–-- - - - - - --–--

Viesti Psykedeeliuutisten ylläpitäjältä Henry Vistbackalta:

Jos haluat edistää psykedeeleihin liittyvää, laadukasta ja kiihkotonta tiedonvälitystä,

yksi keino siihen on tukea aihepiirin parissa tekemääni työtä joukkorahoitussivuni kautta. 

Lisätietoa tästä.

Kiitos!

--–-- - - - - - --–--