Ekstaasia ja happoa reseptillä, nopeammin kuin uskoisikaan

Alkuperäinen artikkeli Alternetin Why perscription Ecstasy or LSD could happen sooner than you think.

Jotkut kärsivät lapsuudessa tapahtuneen kaltoinkohtelun seurauksena traumaperäisestä stressihäiriöstä, joka aiheuttaa paniikkia aina kun joku huutaa - vaikka vain TV:ssäkin. Toisilla raju onnettomuus on synnyttänyt rampauttavaa ahdistusta ja kroonista kipua. Entä jos tällaisia tuskia olisi mahdollista helpottaa - tai jopa parantaa - psilosybiinireseptillä? Ekstaasireseptillä? LSD-reseptillä?

taikapillerit ovat tulossa takaisin muotiin

Mikäli kasvava tutkijoiden joukko onnistuu tavoitteessaan, tuollaiset reseptilääkkeet saattavat ilmestyä saataville kymmenessä vuodessa. Psykedeelien lääketieteellisiä hyötyjä kartoittavan tutkimuksen määrä on nousussa. Huhtikuinen aihetta käsitellyt konferenssi Kentin yliopistolla Iso-Britanniassa tarjosi luentoja esimerkiksi otsikoilla "Ketamiinipsykoterapia" ja "Ayahuasca nykymaailmassa".

Tämän aallon harjaa johtaa Bostonin MAPS-säätiö (Monitieteellinen psykedeelitutkimusyhdistys), jonka johtaja Rick Doblin oli yksi mainitun konferenssin puhujista. MAPS on tehnyt kansainvälistä tutkimustyötä jo 15 vuoden ajan. Tehtyjen kokeiden tulosten perusteella LSD ja psilosybiini ovat tehokkaita työkaluja masennuksen ja ahdistuksen hoitoon ja auttavat tulemaan toimeen kipujen kanssa, ja MDMA (ekstaasi) puolestaan auttaa käsittelemään pelkoa. Israelin terveysministeriö hyväksyi tänä keväänä MAPSin uuden tutkimuksen, jossa MDMA:ta käytetään traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoitoon.

"Aika on puolellamme", Doblin toteaa. "Maailma on täynnä suurten ikäluokkien edustajia jotka odottavat innolla psykedeelistä eläkettä ja psykedeelistä saattohoitoa. Monilla heistä oli nuorena hyödyllisiä kokemuksia psykedeelien parissa, mutta psykedeelit jäivät perheen ja uran myötä. Näinä päivinä noiden kokemusten arvo on kuitenkin alkanut muistua monella mieleen, ja he kaipaavat uutta kosketusta asiaan."

Kyse ei kuitenkaan ole ilmaista kuosia havittelevista entisistä hipeistä. Ennemminkin kyse on psykedeelien tuomisesta valtavirtaan. Tähän MAPS pyrkii "keskittymällä lääketieteellisiin käyttötapoihin, joka meidän kulttuurissamme on todennäköisin keino luoda psykedeelien käytölle laillista viitekehystä, johtuen kulttuurimme rakkaussuhteesta lääketieteeseen. Laboratorioiden uusimpia hedelmiä kohtaan kohdistuu loputtomasti kiinnostusta."

Kyse ei ole rahasta. Psykedeelien valmistus on lähestulkoon ilmaista, "koska kyseessä ei ole päivästä toiseen loppuelämän ajan käytettävät aineet". Sen sijaan kyse on uusimman teknologian hyödyntämisestä, tavoitteena todistaa väite jota jo miljoonat ihmiset ympäri maailman ovat toistaneet tuhansien vuosien ajan: Tämä kama toimii.

1970-luvun alun teini-ikäisenä Doblin koki omakohtaisesti psykedeelien merkityksen taiteen, henkisyyden ja psykologian työkaluina, "kunnes koko homma levisi käsiin."

Vitun hipit.

"Psykedeelejä käyttäville sattui vahinkoja ja he toimivat typerästi, päätyen pahimmillaan hautaan tai antenniosastolle. Kourallinen näkyviä henkilöitä toitotti äärimmäisen idealistisia mutta epäkäytännöllisiä näkemyksiään - puutteellisen kärsivällisyyden siivittämänä. Timothy Learyn kaltaiset ihmiset lupailivat liikoja, väittäen psykedeelien käytön tekevän ihmisestä muita valaistuneemman ja paremman. Yksi tuon aikakauden suurimmista virheistä oli Learyn slogan "Turn on, tune in, drop out".

Richard Nixonin mukaan Leary oli Amerikan vaarallisin mies. Takapotku oli väistämätön. Huumesota oli väistämätön.

"Valtio vastasi omilla liioitelluilla väitteillänsä, joiden mukaan näitä päihteitä käyttävät synnyttävät epämuodostuneita lapsia ja tuhoavat aivosolunsa. Nykypäivänä näiden väitteiden perättömyys on jo osoitettu, mutta tuolloin kulttuurit törmäsivät rajusti yhteen. Oli kuin koko yhteiskuntamme olisi sysäytynyt paskalle tripille."

Tutkimustyö tekee onneksi tehtävänsä. Modernin teknologian mahdollistama aivokuvaus osoittaa psilosybiinin rajoittavan aistimuksia säätelevien aivojen osien verenkiertoa. Verenkierron rajoittaminen tarkoittaa säätelyn vähentymistä. Doblinin mukaan havaintokyvyn herkistyminen psilosybinoiduissa aivoissa voi auttaa PTSD-potilaita uudelleenohjelmoimaan pelkoreaktioitaan. Nykypäivän teknologian avulla on saatu myös uudenlaisia näkökulmia LSD:n egoa hälventävään "katarsisvaikutukseen". Ekstaasin kemiallisissa vaikutuksissa puolestaan on kyse siitä, että MDMA hillitsee pelosta vastaavan mantelitumakkeen verenkiertoa ja toisaalta lisää verenkiertoa etuaivolohkossa, joka vastaa kyvystämme jäsennellä asioita.

"MDMA lieventää pelon vaikutusta", Doblin selittää. Tuolloin PTSD-potilaiden on helpompi muistaa ja käsitellä uudelleen pitkän ajan kuluessa hautautuneita traumojaan. MDMA:n avulla "tällaisten muistojen pintaannouseminen ei johda välittömään pelkotilaan". Esimerkkitapauksessa ihminen on johtunut punahattuisen pesäpallomailamiehen hyökkäyksen kohteeksi. "MDMA:n vaikutuksen alaisena hermoyhteydet pesäpallomailojen, punaisten hattujen ja pelon välillä vaimentuvat." MDMA:n aktivoimassa etuaivolohkossa tapahtuva asioiden uudelleenjäsentely saa aiemmin pelkoja laukaisseet muistot menettämään tehoaan - toisinaan lopullisesti.

"MDMA:n vaikutuksen alaisena ihmiset voivat tehdä emotionaalisia muutoksia jotka säilyvät vaikutuksen mentyä ohi." MDMA:n vaikutuksen alaisena "ihmiset toimivat hetken aikaa huomattavasti sulavammin, ja osa tuosta sulavuudesta kantaa myös vaikutuksen hälvettyä. Kokemuksesta tarttuu mukaan paljon aineistoa myöhemmin käsiteltäväksi ja omaksuttavaksi".

Tämä ei tarkoita, että muutama kerta reiveissä aiheuttaisi ihmeparantumisen. Yksi psykedeelilääketiedeliikehdinnän avainteemoista on lääkinnällisyys. Näin vahvojen ja pitkävaikutteisten aineiden kliinisen käytön on Doblinin mukaan tapahduttava "turvallisessa, kannustavassa, hallitussa ympäristössä", ammattitaitoisten ihmisten valvomana.

Eräässä ahdistuksen hoitoon keskittyneessä MAPSin tutkimuksessa toteutettiin 10 tunnin pituisia LSD-sessioita. Psykiatrin ja sairaanhoitajan ohjaamat potilaat makasivat silmät suljettuina, tarkoitusta varten valitsemaansa musiikkia kuunnellen. MAPSin esitteen mukaan potilaita kannustetaan "keskittymään itseensä, minäkäsitykseensä ja elämänhistoriaansa, tarkoituksena voimistaa LSD-terapiaan kytkeytyviä psykologisia oivalluksia". Toisinaan sairaanhoitaja ja psykiatri hyödyntävät "fyysistä kosketusta, esimerkiksi pitävät potilasta kädestä". Seuraavissa terapiaistunnoissa potilaat purkavat aiemman psykedeelikokemuksensa hedelmiä.

Doblinin mukaan onnistuneeseen psykedeeliterapiaistuntoon kuuluu usein "äärimmäisen keveyden hetkiä, ehkä iloa ja naurua. Kokemukset ovat kuin vuoristorata-ajeluita. Kauniiden muistojen esiinnousu saattaa antaa voimaa syventyä vaikeisiin muistoihin. Toisena hetkenä noustaan takaisin pinnalle, kunnes tunteja myöhemmin upotaan jälleen takaisin toisenlaisiin syvyyksiin."

Vanhan mallin terapiassa "analyytikon tehtävä oli ratkaista potilaan ongelmia ja tarjota tälle oivalluksia. Oivalluksista ei kuitenkaan ole hyötyä mikäli potilaalla ei ole niihin tunnetason yhteyttä." Psykedeelien etu on "emotionaalisen yhteyden välittömyys ja henkilökohtaisuus". Analyytikko voi auttaa käsittelemään kokemusta, mutta kyse on "itseen kohdistuvasta kokemuksesta - psykedeelin tehtävänä on tarjota ikkuna jonka lävitse on mahdollista kurkistaa itseensä."

"Näille aineille on tarvetta", sanoo Doblin, joka kollegoidensa lailla näkee psykedeelit voimakkaana vaihtoehtona SSRI-lääkkeille, ja kipuun liittyen myös opiaattipohjaisille lääkkeille. Mitä eroa on Zoloftin ja ekstaasin välillä? Laillinen asema. Toisin sanoen FDA, Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto. MAPS toimittaa tutkimustuloksensa tälle virastolle, jonka Doblin toivoo auttavan "tieteen asettamisessa politiikan edelle".

"Huumesodan suurin ongelma on kuvitelma siitä, että on hyviä ja pahoja aineita," vaikka kyse on itse asiassa "suhteesta käyttäjän ja aineen välillä, ja viitekehyksestä jossa ainetta käytetään".

Vastustajat voivat vedota esimerkiksi siihen, että koska MDMA on aine jolla esiintyy väärinkäyttöä, ja koska PTSD:stä kärsivillä on suuri riski aineiden väärinkäyttöön, heille ei tulisi antaa MDMA:ta. Kuitenkin, "PTSD:stä kärsivät ihmiset väärinkäyttävät aineita koska eivät ole kyenneet käsittelemään tuskallisia tunteitaan. He etsivät tilaa johon paeta kärsimyksiään." Jos tällaisia tunteita onnistutaan käsittelemään MDMA-terapian avulla, "tarve aineiden väärinkäyttöön vähentyy".

"Tahdomme selkeyttää sitä tosiasiaa, että väärinkäytettyjä aineita voidaan käyttää oikein. Ongelmana on, että valtiot ovat yhä niin tiiviisti naimisissa huumesodan kanssa." Tässä mielessä Bushin astuminen syrjään Obaman tieltä "ei juurikaan muuttanut asioita, toisin kuin toivoimme".

Tästä huolimatta Doblin ja kollegansa ennustavat, että psykedeelejä tulee kuluvan vuosikymmenen aikana olemaan tarjolla laillisina reseptilääkkeinä. "Yhteiskunnalle ja tiedemaailmalle on kyettävä osoittamaan, että näitä aineita on mahdollista käyttää tavoilla jotka luovat enemmän hyötyjä kuin haittoja."

Uudessa psykedeelitutkimuksen aallossa ei ole ilmennyt yhtäkään kuolemantapausta tai hulluksitulemista.

Toistaiseksi näyttää hyvältä.