Posts
(Tähän alkuun tekee heti mieli tyhjäpäisen hypetyksen suitsimiseksi alleviivata, että kyse on vasta aluillaan olevista tutkimuksista, joissa hypoteesia vasta testataan ensimmäistä kertaa potilaspopulaatiolla. MDMA-terapian tehoa minkään päihdeongelman hoidossa ei siis missään tapauksessa ole todistettu.)
Mistä MDMA-terapiassa sitten on kyse? Kliinisen kontekstin ulkopuolella "ekstaasina" tunnetun yhdisteen hyödyntämistä terapeuttisessa prosessissa voi pitää lähestymistapana, joka monella tapaa poikkeaa totutuista mielenterveysongelmien hoitokeinoista. Toisin kuin perinteisemmät lääkkeitä hyödyntävät hoidot, kyse ei nimittäin ole jatkuvasta lääkityksestä, vaan yksittäisistä (usein 2–3), laajempaan lääkkeettömään terapiaan sisältyvistä terapiasessioista, joiden tavoitteet ovat samanlaisia kuin terapiassa yleensäkin: pyrkimyksenä on sekä älyllisellä että emotionaalisella tasolla päästä käsiksi ongelmallisiin ajattelu- ja käyttäytymismalleihin, ja löytää konkreettisia työkaluja oman arjen muuttamiseen suuntaan, joka palvelee hyvinvointia, eheyttä ja merkityksellistä elämää.
Miksi MDMA:ta pidetään potentiaalisena mielenterveystyön apuvälineenä? Viimeisen vuosikymmenen aikana MDMA-avusteisen terapian tehoa on tutkittu erityisesti traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Näiden tutkimusten vaikeasti traumatisoitunut potilaspopulaatio on koostunut esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa kokeneista ihmisistä sekä työtehtävissään traumatisoituneista sotaveteraaneista, poliiseista ja palomiehistä. Kyse on ollut ihmisistä, joita mikään muu kokeiltu hoitomuoto ei ole auttanut, ja alustava näyttö viittaa siihen, että MDMA-terapia voi ainakin tietyllä populaatiolla olla hyvinkin tehokas, pitkäaikaisesti tehoava hoitomuoto.
Tutkimusnäytön valossa yksi merkittävä mekanismi MDMA:n tehossa on yhdisteen vaikutus pelkoreaktioitamme käsittelevään mantelitumakkeeseen. MDMA:n vaikutuksen alaisena monien vaikuttaa olevan mahdollista käsitellä traumojaan ja muita vaikeisiin tunteisiin liittyviä asioita tavalla, joka ei muutoin ole ollut mahdollista. Kyse ei ole tunteiden pakenemisesta, vaan pyrkimyksestä oppia kestävämpiä tapoja niiden kohtaamiseen ja käsittelyyn. Tavoitteena ei ole “tilapäistä helpotusta tarjoava kokemus” vaan sellainen (usein hyvinkin haastava) kokemus, jonka hedelmät kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
Toinen mekanismi on se, että MDMA näyttää helpottavan terapeutin ja potilaan välisen luottamissuhteen muodostumista, mikä on terapeuttisen prosessin onnistumisessa yksi keskeisimpiä tekijöitä.
Niin alkoholismissa kuin muissakin päihdeongelmissa tapaa olla merkittävässä roolissa se, ettei ihmisellä ole hyviä työkaluja vaikeiden asioiden käsittelyyn, ja päihteiden käytöstä on tullut hankalasti hallittava, välitöntä helpotusta tarjoava tottumus, joka kytkeytyy niin moniin asioihin, että sen purkaminen voi olla todella vaikeaa. Ottaen huomioon muun MDMA-terapiasta tehdyn tutkimuksen, MDMA-terapia alkoholismin hoidossa on perusteltu hypoteesi tutkittavaksi.
Tämä aihe on juuri nyt erityisen ajankohtainen myös suomalaisille, sillä mainittua MDMA-alkoholismi-terapiatutkimusta Iso-Britanniassa johtava psykiatri Ben Sessa saapuu huomenna Suomeen luennoimaan aiheesta Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n järjestämään Psykedeelinäkymiä 2018 -luentotapahtumaan. Hänen lisäkseen ulkomaalaisina vieraina ovat Kim Kuypers ja Natasha Mason Alankomaista. Lisäksi puhumassa on Psytyn varapuheenjohtaja, psykologi Riikka Suutari. Jos aihepiiri kiinnostaa, suosittelen tapahtumaa lämpimästi.
--–-- - - - - - --–--
Viesti Psykedeeliuutisten ylläpitäjältä Henry Vistbackalta:
Jos haluat edistää psykedeeleihin liittyvää, laadukasta ja kiihkotonta tiedonvälitystä,
yksi keino siihen on tukea aihepiirin parissa tekemääni työtä joukkorahoitussivuni kautta.
Lisätietoa tästä.
Kiitos!
--–-- - - - - - --–--
