Helsingissä halutaan tutkia psilosybiinin tehoa masennuksen hoidossa

Huomenta Suomen tämänaamuisessa TV-haastattelussa Helsingin yliopiston psykiatrian professori Jesper Ekelund ja aivotutkija Mona Moisala, jotka ovat käynnistämässä tutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää, voiko psilosybiinistä olla hyötyä masennuksen hoidossa.

Masennuksesta kärsii Suomessakin satoja tuhansia ihmisiä, joten kyseessä on niin kansanterveydellisessä kuin taloudellisessakin mielessä valtava ongelma. Uusia, masennuksen syihin ja oireisiin nykyisiä hoitomuotoja kokonaisvaltaisemmin pureutuvia apukeinoja kaivataan kipeästi.

Moisala kuvaa aineen toimintamekanismeja: "Terveillä aikuisilla on tutkittu, mitä akuutisti tapahtuu aineen vaikutuksen alaisena aivoissa. Siellä tapahtuu aika paljon. Esimerkiksi, sellaiset aivoalueet, jotka eivät [tavallisesti] hirveästi kommunikoi, niiden välinen vuoropuhelu kasvaa. On ajateltu, että aivojen joustavuus, muovaantuvuuskyky, hetkellisesti lisääntyy, ja kontrolli ja koordinaatio ikään kuin löystyvät aivoissa. Tämä voi olla masennuksen kannalta todella hyvä asia, koska masennukseen usein liittyy jäykkiä ajattelumalleja, joista on vaikea päästä eroon, negatiivisia ajattelukierteitä."

Olemassaolevat tutkimustulokset ovat vasta alustavia, joten suomalaistutkijoilla on nyt erinomainen mahdollisuus tuoda lisävaloa tärkeään aiheeseen.

--–-- - - - - - --–--

Viesti Psykedeeliuutisten ylläpitäjältä Henry Vistbackalta:

Jos haluat edistää psykedeeleihin liittyvää, laadukasta ja kiihkotonta tiedonvälitystä, 

yksi keino siihen on tukea aihepiirin parissa tekemääni työtä joukkorahoitussivuni kautta. 

Lisätietoa tästä.

Kiitos!

--–-- - - - - - --–--

Psykedeelien vaikutusmekanismeista aivoissa

Alkuperäinen artikkeli julkaistu New Scientist -lehdessä: "Psychedelic drug cuts brain blood flow and connections" (08.04.2011)

Psykedeelien käyttäjät ovat kautta aikain kuvailleet kokemuksiaan tajuntaalaajentaviksi. Saattaa olla yllättävää kuulla, että psilosybiini – taikasienten aktiivinen ainesosa – itse asiassa vaimentaa tiettyjen tärkeiden, havaintoja ja ajattelua säätelevien aivoalueiden välistä viestintää ja verenkiertoa. Masennuksesta kärsivillä samat alueet saattavat toimia yliaktiivisina, jonka vuoksi psilosybiini on lupaava lääke masennuksen hoitoon.

Tutkimuksessa mitattiin psilosybiinin vaikutuksia ensimmäistä kertaa fMRI-kuvauksen keinoin. Kyseessä on Iso-Britannian ensimmäinen ihmisillä toteutettu psykedeelitutkimus vuosikymmeniin. Lontoon Imperial College -yliopiston Robin Carhart-Harris kollegoineen värväsi 30 vapaaehtoista joille injektoitiin psilosybiiniä, minkä jälkeen heidän aivojaan tutkittiin kahdentyyppisillä fMRI-kuvauksilla. Puolella koehenkilöistä tutkittiin mitattiin verenkiertoa psilosybiinitripin aikana; toisella puolella tutkittiin aivojen eri osioiden välistä viestintää.

Vaimea virta

Aivojen verenkierto vaimentui talamuksessa, takimmaisessa pihtipoimussa ja mediaalisessa etuotsalohkossa (mPFC). "Vaimentuminen oli yllätys. Olimme kuvitelleet kokemuksen syvyyden tarkoittavan kiivaampaa aktiviteettia, mutta tällainen kaava on mitä ilmeisimmin liian yksinkertaistava", Carhart-Harris sanoo. "Millään alueella ei havaittu verenkierron voimistumista."

Viestinnän vaimentumista havaittiin esimerkiksi hippokampuksen, takimmaisen pihtipoimun ja mediaalisen etuotsalohkon välillä. "Psilosybiinin vaikutuksen alaisena näiden aivoalueiden välisen 'keskustelun' määrä vähenee", Carhart-Harris sanoo. "Erityisen merkittäviä tajunnallisten muutosten suhteen ovat takimmaisen pihtipoimun toiminnalliset muutokset."

Mieli

Psilosybiini on kemialliselta rakenteeltaan lähellä serotoniinia, joka on mielialaa säätelevä hormoni. Tämän vuoksi psilosybiini se sitoutuu aivojen hermosolujen serotoniinireseptoreihin, mistä johtuu aineen terapeuttinen vaikutus. Viime vuonna julkaistu, Kalifornian yliopiston Charles Grobin toteuttama tutkimus osoitti, että psilosybiini helpotti huomattavasti loppuvaiheen syövästä kärsivien ahdistusta ja kohensi heidän mielialaansa.

Sveitsin Psychiatric University Hospital Zurichissa työskentelevä Franz Vollenweider puolestaan sanoo, että hoidon näkökulmasta psilosybiinin pitkäaikaisvaikutukset ovat välittömiä vaikutuksia olennaisempia. Tämä johtuu siitä, että psilosybiini voimistaa niiden geenien ja proteiinien toimintaa, jotka säätelevät hermosolujen kasvua ja viestintää: "Uskomme psilosybiinin mielialaa parantavien vaikutuksien johtuvan siitä, että se vahvistaa hermoston pitkän aikavälin muovautuvuutta tehostavia tekijöitä."

Carhart-Harris julkisti työnsä Iso-Britannian Kentin yliopiston Breaking Convention -konferenssissa.


Lisää aiheesta tutkijan videoluennossa.