Onko niillä suomalaisilla psilosybiinitutkimuksilla tutkimuslupa vai ei?

Onko ihmetyttänyt, miksi tässä artikkelissa kerrotaan, että suomalaistutkijoiden psilosybiini–masennus-tutkimus ei ole saanut tutkimuslupaa, vaikka viime vuonna uutisoitiin (myös tällä sivulla) samaisten tutkijoiden jo saaneen luvat? Kyse on siitä, että vireillä on ollut samojen tutkijoiden toimesta kaksi eri tutkimusta. Viime vuonna uutisoitu tutkimus on siis eri kuin tämä.

Näkemättä tutkimuslupien hylkäämiseen johtaneita perusteluja (ja ilman tarkempaa alan asiantuntijuutta) on vaikea kommentoida hylkäämistä tarkemmin. Toivoa sopii, että laadukasta tutkimusta saadaan ennen pitkää käyntiin Suomessakin. Nykykäsitykset psykedeelien mahdollisesta terapeuttisista toimintamekanismeista ovat hyvin kiinnostavia. Kuten aivotutkija Mona Moisala artikkelissa kertoo:

”Masennuksen yksi oire on, että ajatusmallit jäykistyvät ja ajattelu jumiutuu. Aivokuvausten perusteella psilosybiini saattaa löystyttää jumiutuneita aivoyhteyksiä. Kun ajatusmallit vapautuvat hetkeksi, ihminen voi ehkä saada psykologisia ahaa-elämyksiä."

Jos monien mielenterveysongelmiemme takana on jumiutunutta ajattelua, siis kykenemättömyyttä omaksua rakentavampia näkökulmia, voisi varmaan ajatella, että sama ilmiö pätee yksilöllisen tason lisäksi myös kollektiivisemmalla tasolla. Tämä voi auttaa ymmärtämään, miksi yhteiskuntana jatkamme pahimman addiktin tavoin esimerkiksi elinympäristömme tuhoamista, vaikka olemmekin teoriassa tietävinämme, että aiheutamme siten niin itsellemme, kanssaeläjillemme kuin jälkipolvillemmekin mittaamatonta tuhoa.

--–-- - - - - - --–--

Viesti Psykedeeliuutisten ylläpitäjältä Henry Vistbackalta:

Jos haluat edistää psykedeeleihin liittyvää, laadukasta ja kiihkotonta tiedonvälitystä,

yksi keino siihen on tukea aihepiirin parissa tekemääni työtä joukkorahoitussivuni kautta. 

Lisätietoa tästä.

Kiitos!

--–-- - - - - - --–--