Posts
Johns Hopkins -yliopiston tutkijat ovat julkistaneet ensimmäisen sokkotutkimuksen salvinoriini A:n, Salvia divinorum -kasvin aktiivisen ainesosan vaikutuksista. Salvia on saanut ristiriitaista internethuomiota keräämällä laajaa näkyvyyttä mm. Youtube-videoissa. Tutkijoiden mukaan vaikutukset ovat yllättävän vahvoja, lyhyitä, kiivaita ja hämmentäviä, mutta lyhyen aikavälin haittoja ei terveillä koehenkilöillä havaittu.
Johtuen siitä, että tässä Yhdysvaltain terveysviraston rahoittamassa tutkimuksessa oli mukana vain neljä psyykkisesti ja fyysisesti tervettä koehenkilöä, tutkijoiden johtopäätökset aineen turvallisuuden suhteen ovat rajallisia. Näin sanoo tri. Matthew W. Johnson, Johns Hopkinsin psykiatrian ja käyttäytymistieteiden apulaisprofessori ja tutkimuksen johtaja.
Johnson ja Hopkins-yliopiston tutkijaryhmä sanovat tutkimuksensa tarkoituksena olleen tuottaa täsmällistä tieteellistä informaatiota vastauksena huoleen, jota minttujen sukuun kuuluvan Salvia divinorumin kasvava käyttö on viime aikoina herättänyt. Meksikon shamaanien vuosisatojen ajan parantamiseen käyttämää kasvia koskevaa lainsäädäntöä on kasvavissa määrin tiukennettu, pyrkimyksenä vaikeuttaa aineen saatavuutta ja käyttöä. Aineen vaikutuksista ihmisiin tiedetään hyvin vähän, mutta lainsäätäjien innokkutta on kiihdyttänyt tuhansien nettivideoiden tulva, josta käy ilmeiseksi holtiton käytös jota kasvin käyttämisestä toisinaan seuraa. Eläinkokeet ovat kuitenkin osoittaneet salvinoriini A:n neurologisten vaikutusten olevan täysin ainutlaatuisia, minkä vuoksi jotkut tutkijat uskovat aineen tai sen muunnellun version potentiaaliin esimerkiksi Alzheimerin taudin, kroonisen kivun ja huumeriippuvuuden hoidossa.
Salviaa käytetään yleensä lehtiä polttamalla. Salvinoriini A:n pitoisuutta on usein voimistettu lisäämällä lehtiin salvinoriiniuutetta. Ainetta myydään netissä ja head shopeissa, ja se on toistaiseksi laillista useimmissa maissa. Yli kymmenessä osavaltiossa salvia on kielletty kokonaan, ja kahdeksassa muussa ainetta saa myydä ainoastaan täysi-ikäisille. Yhdysvaltain oikeusministeriön huumepoliisi (DEA) on kirjannut kasvin listaansa "tarkkailtavista aineista ja kemikaaleista", mutta toistaiseksi ainetta kohtaan ei ole asetettu liittovaltiotason kieltoja. [Suomessa kasvi on lääkeainelistalla, toim. huom.]
Hopkinsin tutkimuksen löydökset julkaistiin Drug and Alcohol Dependence -lehdessä.
"Tähän saakka aineen vaikutuksista ihmisiin on muutaman kyselyn ja anekdootin lisäksi tiedetty lähinnä nettisivujen ja Youtube-videoiden kautta", Johnson sanoo. "Niitä ei voi kutsua tieteellisiksi lähteiksi joiden avulla aineen vaikutuksia voitaisiin ymmärtää täsmällisesti. Vaikka tutkimuksemme otanta on pieni, käyttämämme tutkimusmenetelmä oli äärimmäisen tarkka, minkä vuoksi aineen vaikutuksista oli mahdollista muodostaa selkeä kuva."
Johnson tutkimusryhmineen toteaa, ettei kyseessä ole pelkästään ensimmäinen askel tämän ainutlaatuisen yhdisteen ominaisuuksien ja vaikutusten ymmärtämiseen, vaan myös aivojen kappa-opioidi-reseptorien, joiden kautta salvinoriini A eläinkokeiden mukaan vaikuttaa. Tutkijat ovat kiinnostuneita kappa-opioidi-reseptorien mahdollisuuksista -- kyseessä on eri reseptorit kuin ne joihin muut hallusinogeenit tai opiaatit, esimerkiksi morfiini ja heroiini, sitoutuvat -- terapeuttisten lääkeaineiden kehittämisessä.
"Tämä avaa oven tämän yhdisteryhmän systemaattiselle tutkimukselle. Aiheesta tiedetään vasta häviävän vähän", sanoo tri. Ronald R. Griffiths, Johns Hopkinsin psykiatrian ja käyttäytymistieteiden professori ja tutkimuksen vanhempi tutkija.
Tutkimus osoitti salvian vaikutusten alkavan lähes välittömästi sisäänhengityksen yhteydessä, ja kestävän hyvin lyhyen aikaa. Voimakkaimmillaan vaikutus on kahden minuutin kohdalla, ja kahdenkymmenen kuluttua se on jo lähes kokonaan ohi. Vaikutus voimistuu käyttökertojen myötä. Sykkeeseen tai verenpaineeseen salvinoriini A:lla ei ollut merkittäviä vaikutuksia; myöskään vapinaa tai muita ei-toivottuja sivuvaikutuksia ei esiintynyt. Johnson kuitenkin muistuttaa tutkimuksen otannan suppeudesta, ja että koehenkilöryhmä koostui ainoastaan terveistä, hallusinogeenien parissa kokeneista vapaaehtoisista, eikä laajoja johtopäätöksiä aineen turvallisuudesta siksi voida vielä tehdä.
Tutkimukseen palkattiin neljä tervettä koehenkilöä -- kaksi miestä ja kaksi naista -- joilla oli aiempaa kokemusta hallusinogeeneistä. Jokainen osanottaja osallistui kahteenkymmeneen sessioon kahden-kolmen kuukauden kuluessa. He polttivat erikokoisia annoksia ainetta puhtaassa muodossaan. Osassa sessioista käytettiin plaseboa. Osanottajia pyydettiin arvioimaan aineen voimakkainta vaikutusta asteikolla yhdestä kymmeneen. Koehenkilöillä oli mahdollisuus keskeyttää tutkimus missä tahansa vaiheessa, mikäli ajatus aiempaa suuremmasta annoksesta tuntuisi heistä mahdottomalta, mutta yksikään heistä ei tehnyt niin.
Kaksi tutkimukseen osallistuneista arvioi voimakkaan annoksen vaikutuksen täyden kympin arvoiseksi, tarkoittaen "en kykene kuvittelemaan tätä voimakkaampaa vaikutusta". Tämä hätkähdytti tutkijoita, joiden mukaan on harvinaista että hallusinogeenien suhteen kokeneet koehenkilöt ilmoittavat noin äärimmäisistä vaikutuksista. Näistä voimakkaista kokemuksista huolimatta koehenkilöiden syke ja verenpaine pysyivät normaalina.
Vaikka kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa ei havaittu haittavaikutuksia, aineen vaikutukset saattaisivat Johnsonin mukaan olla katastrofaalisia mikäli ainetta käytettäisiin esimerkiksi auton ratissa. Salvian käytöstä ei ole seurannut juurikaan sairaalahoitoa vaativia tapauksia, minkä tutkijat uskovat johtuvan aineen nopeasti laantuvasta vaikutuksesta.
Hän sanoo koehenkilöiden kuvanneen kokemuksiaan hyvin erilaiseksi niistä, joita LSD:n ja "taikasienten" kaltaiset hallusinogeenit aiheuttavat. Johnsonin mukaan kyseisillä aineilla on yleensä hyvin voimakkaat vaikutukset, mutta käyttäjän tietoisuus ulkomaailmasta ja vuorovaikutuskyvyt säilyvät. "Salvian vaikutuksen alaisena koehenkilöt kertoivat irtautuneensa täysin tästä todellisuudesta, matkanneensa toisiin maailmoihin ja ulottuvuuksiin ja vuorovaikuttaneensa olioiden kanssa", Johnson sanoo. "Tällaiset kokemukset ovat erittäin voimakkaita ja intensiivisiä."
Eläinkokeiden mukaan aine ei ole addiktoivaa, Griffiths sanoo, ja monet välttävät sen säännöllistä käyttöä vaikutusten intensiivisyyden vuoksi. "Monet kokeilevat sitä kerran, ja kokevat vaikutuksen niin syvästi epämiellyttäväksi, etteivät halua koska siihen uudelleen", hän toteaa.
Artikkelissa käsitellyn tutkimuksen voi lukea tästä.
